”Hyväksytään jokainen ihminen omana itsenään” : Suvaitsevaisuuskasvatus Ilmajoen kunnan varhaiskasvatuksessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uutta tietoa suvaitsevaisuuskasvatuksen toteuttamisesta henkilökunnan näkökulmasta Ilmajoen kunnan varhaiskasvatuksessa. Suvaitsevaisuus on demokraattisen yhteiskunnan arvojen edistämisen kannalta tärkeä yksilön ja yhteisöjen ominaisuus. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla Ilmajoen kunta voi arvioida ja kehittää varhaiskasvatustoimintaansa. Valtakunnallisesti varhaiskasvatustoimintaa määrittävissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) päiväkotien henkilökunnan yhdeksi tehtäväksi on mainittu moninaisuutta kunnioittavan, eli suvaitsevaisen, ympäristön ja ilmapiirin luominen. Opinnäytetyötutkimuksessa selvitettiin, mitä varhaiskasvattajat mieltävät suvaitsevaisuuskasvatuksen pitävän sisällään, minkälaista suvaitsevaisuuskasvatusta päiväkodeissa toteutetaan, mitä ovat suvaitsevaisuuskasvatuksen haasteet ja kehittämismahdollisuudet, sekä minkälaisena varhaiskasvattajat pitävät omaa rooliaan suvaitsevaisuuden edistäjinä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselytutkimuksella 22.2.–14.3.2021. Aineistoa käsiteltiin sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vähintään suvaitsevaisuuskasvatuksen perusteet toteutuvat pääosin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa. Varhaiskasvattajien mielestä suvaitsevaisuuskasvatus on arvokasvatusta, jossa lapsia ohjataan ja opetetaan toimimaan moninaisuutta kunnioittavalla ja yhdenvertaisella tavalla. Sen koettiin koostuvan mm. uuden oppimisesta, itsensä ja toisten kunnioittamisesta sekä varhaiskasvattajan sensitiivisyydestä moninaisuudelle. Käytännön menetelmiä suvaitsevaisuuskasvatuksen toteuttamiseen oli useita, yleisimpinä avoin keskustelu ja toiminnalliset menetelmät. Oman roolinsa suvaitsevaisuuden edistäjinä varhaiskasvattajat kokivat merkittäväksi. Esimerkkinä olemista ja korrektin toiminnan mallin näyttämistä pidettiin tärkeimpänä osana omaa roolia suvaitsevaisuuskasvattajana. Haasteita suvaitsevaisuuskasvatuksen laadukkaalle toteuttamiselle olivat resurssit, kodin ja päiväkodin arvoristiriidat sekä aiheen vieraus itselle. Aiheen saralta toivottiin jonkin verran koulutusta, jonka eri muodoille oltiin hyvin avoimia.The aim of this thesis was to provide new information about the implementation of tolerance education from the perspective of the staff in early childhood education in Ilmajoki municipality. Tolerance is an important characteristic of individuals and communities in promoting the values of a democratic society. With the information obtained in this research, the municipality of Ilmajoki can evaluate and develop its early childhood education practices. In the national core curriculum for early childhood education and care (2018), which defines early childhood education practices nationwide, one of the tasks of kindergarten staff is to create an environment and atmosphere that respects diversity, i.e. tolerance. This thesis research investigated what early childhood educators think tolerance education should contain, what kind of tolerance education is practiced in kindergartens, what are the challenges and development opportunities of tolerance education, and what early childhood educators consider their own role in promoting tolerance to be. The research was carried out as a qualitative and quantitative study, the material of which was collected through a questionnaire survey carried out from 22 February to 14 March 2021. The material was processed by content analysis. The results of the thesis showed that at least the basics of tolerance education are fulfilled in most of the kindergartens that participated in the study. Early childhood educators believe that tolerance education is value education where children are guided and taught to act in a way that respects diversity and is equal. It was thought to consist of e.g., learning new things, respecting oneself and others, and the early childhood educator’s sensitivity to diversity. There were several practical methods for practicing tolerance education, the most common ones being open discussion and functional methods. Early childhood educators felt that their own role as promoters of tolerance was significant. Being an example and showing a model of the correct ways to act were considered the most important parts of one's own role as a tolerance educator. Challenges to the quality of tolerance education included resources, the value conflicts between home and daycare, and the unfamiliarity of the topic itself. The educators were very open to any kind of education on the subject